Vitapoliksessa sijaitsevan entisen taloudenhoitajan ja alilääkärin asuinrakennus myytin Saija Silenille ja Kari Kangasvierille.
Parantola-alueen työntekijöiden velvoitettiin asuvan parantolan alueella ja vuosina 1927–1930 rakennettiin taloudenhoitajan ja alilääkärin huvilatyylinen asuintalo. Eli rakennus on ensimmäisiä alueelle valmistuneita rakennuksia.
Taloudenhoitajan ja alilääkärin asuinrakennus on julkisivuiltaan symmetrinen kaksikerroksinen huvila, joka on sijoitettu järven rantaan aurinkoiselle niemelle, päärakennuksen välittömään läheisyyteen. Huvila on jaettu kahteen kaksikerroksiseen asuntoon, mutta nykyään tilat ovat yhtenäiset ja asuntojen väliset seinät on puhkaistu. Rakennuksessa on säilyneet mm. kaakeliuunit ja ruutulasiset liukuovet. Järvenpuoleisen sivun erkkeri-ikkunoista avautuu upea järvinäköala. Rakennuksen edessä on ollut suunnitelmien mukaan muotopuutarha.
Huvilatyylinen asuintalo on kulkenut monella eri nimellä. Kodin lisäksi talo on toiminut muun muassa apuvälinekeskuksena ja viime vuosina se on tullut tutuksi nimellä juhlatalo Jussila. Siellä on järjestetty kokouksia, koulutuksia ja juhlia. On rakennus toiminut järjestöjen kokoontumispaikkanakin. Nyt rakennus palautetaan takaisin sen alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli kodiksi.
- Se oli kerta kaikkiaan kummallinen asia. Kumpikaan ei ollut etsimässä tai varsinkaan ostamassa taloa, mutta jostakin kumman syystä internetin syövereistä pompahti esiin myynti-ilmoitus. Se oli melkein kuin kohtalo. Jo pelkän myynti-ilmoituksen perusteella kumpikin oli vakuuttunut, että tämä on SE talo. Ja täydellinen molemmille, sillä se oli paritalo, luonnehtii talon ostamista Saija Silen.
Talon viehätysvoimaa ja ostointoa ei edes heikentänyt tieto, että sen kunnostaminen tulisi olemaan valtava työmaa. Lisäksi talo oli ollut tyhjillään, toisenlaisessa käytössä ja asemakaavalla suojeltu osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä sekä pohjavesialueella.
Vaikka realistisen ymmärryksen edessä olevasta työmäärästä antoi erityisesti toisen omistajan työura vanhojen rakennusten korjaushankkeista parin vuosikymmenen ajalta, niin tässä järki hävisi yksi nolla tälle talolle.
- Enemmän kuin mikään muu paikka tässä maailmassa, se tuntui omalta paikalta. Liekö paikan henki, vai mikä, mutta kävi niin, että talo löysi itselleen omistajat heti ensi kohtaamisella. Nyt vähän jo talon sielunelämään tutustuneena, voimme vain todeta, että juuri näin asioiden piti mennäkin, kertoo Saija.
Tarkoituksena on ennallistaa taloudenjohtajan ja alilääkärin talo alkuperäiseen asuunsa, eli kahden asunnon taloksi. Rakennus palautuu siis takaisin kodiksi, kuten se alkujaan olikin - aina 1980-luvulle saakka. Rakennuksessa on onneksi upeasti säilynyt pääosa alkuperäisistä tilasarjoista ja alkuperäisiä kiinteitä kalusteita sekä materiaaleja.
- Teemme pääosin työt itse, työn ohella, rakennusosa kerrallaan ja vanhaa rakennusta kuunnellen. Kohta satavuotiaan rakennuksen ollessa kyseessä, kunnostukset tehdään lihasvoimin eli lähes käsityönä ja alkuperäisiä materiaaleja kunnioittaen. Tulevat kuukaudet ja ehkäpä vuodet menevät siis maalia rapsutellen, puuosia paikaten, ikkunoita kunnostaen ja erityisesti sisätilojen pintoja sekä materiaaleja palauttaen näkyviin. Onneksi molemmilla on innostusta ja osaamista monenlaisiin käsillä tekemisen taitoihin, rakennus- ja pintakäsittelymenetelmiin osin pitkäaikaisen harrastuneisuuden, osin ammattitaustojen kautta. Toki myös monenlaisia ammattilaisia tarvitaan hankkeessa oman työn lisäksi, suunnittelee Saija.
Uusien omistajien toiveena ja tavoitteena on säilyttää rakennus ja sen sisätilat mahdollisimman uskollisena arkkitehtiveljeksien Jussi ja Toivo Paatelan suunnitelmien mukaisin ratkaisuin. Sisätilojen osalta kaivetaan esiin vanhimmat materiaali- ja värikerrokset, joita kunnostamalla on tarkoitus saattaa taloa sisätiloineen ajan kanssa lähemmäksi sen alkuperäistä asua. Kuitenkin pääosa 1950-luvun peruskorjauksen ratkaisuista säilyy myös osana rakennuksen historiaa. Rakennusta ei laajenneta eikä ulkoasua tai tilasarjoja muuteta.
Vanhoissa taloissa viehättää juuri käsityönä paikalla piirustuksien mukaan tehdyt rakennusosat, kuten ovet ja ikkunat, muuratut seinät ja rakennuksen monet hienot yksityiskohdat, jotka on mahdollista kunnostaa. Rakennusosien kunnostaminen ja tarvittaessa vanhojen, kierrätettävien osien käyttö on meille kantava ajatus kunnostuksessa ollen kestävän kehityksen mukaisia ja elinkaariajattelun ohittavia, mahdollisimman pitkäikäisiä ratkaisuita.
Työmaata täällä kyllä riittää useammaksi vuodeksi, rakennus on jo pitkään ollut ilman asuinkäyttöä, talotekniikasta pitää aloittaa tilanteessa, jossa esimerkiksi vanhoja suunnitelmia kohteesta ei ole eikä juurikaan edes vanhoja valokuvia. Järven puolella on joskus sijainnut muotopuutarha, jota olisi toiveissa saada ainakin osin palautettua vanhaan asuunsa, jos suunnitelmia tai vanhoja kuvia pihapiiristä löydetään.
- Tässä alkuinnostuksen hengessä pieni toive on, että ehkä ensi jouluna täällä olisi ainakin jo joulukuusi sisällä. Jouluvalot ikkunoihin laitetaan remonttipäivien iloksi jo tänä vuonna”, tunnelmoi Saija.
- Alue on poikkeuksellinen monellakin tapaa, se teki vaikutuksen jo ensi kertaa tänne saapuessa. Upea historia ja viheralueet kävelyreitteineen ja parantolan puistoineen on varmasti ollut aikanaan mieleen jäävä kokemus täällä aikaansa syystä tai toisesta viettäneille ihmisille. On hienoa, että keskeinen puistoalue parantolan edessä sekä rantaraitti ovat säilymässä alueella jatkossakin puustoisine ympäristöineen. Päijänteen maisemasta ja sen vaihtelusta eri vuodenaikoina pääsee täällä nauttimaan kaikki alueella asuvat ja ulkoilualueena sitä käyttävät. Kohtalaisen lyhyt matka Jyväskylään on toki erinomainen lisäarvo sijainnin suhteen. Hyvät kulkuyhteydet ja julkinen liikenne lisäävät alueen houkuttelevuutta varmasti monelle. Toivomme, että sen lisäksi että tuomme osamme elämänmenosta alueelle, voimme pitkällä aikavälillä antaa alueen historian säilymiseen sekä ympäristön viihtyisyyteen oman panoksemme, jotta tunnelma alueella säilyisi tulevaisuudessakin paikan henkeä kunnioittavana, päättää Saija.
mikko.ijas@oi.fi
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@jykia.fi
Jykia Oy kehittää, omistaa, vuokraa ja rakennuttaa toimisto-, tuotanto- ja varastotiloja Jyväskylän alueella.
